Viesti menneisyydestä

Tänään sähköpostiini saapui viesti kahden vuoden takaa, päivältä 14. kesäkuuta 2012. Se on minun kirjoittamani ja olen tehnyt sen täällä. Olin täysin unohtanut viestin, joten ensin luulin sitä mainokseksi. Aloin tarkemmin lukemaan ja yllätyin. :) Halusin pistää kirjeen myös tänne muistiin. Nimet on muutettu (ja bloggerin vaikeus iPadin kanssa sai mut luopumaan jo toivosta :D).

Blogia yritän taas alkaa päivitteleen tän kuun aikana päivittäin, anonyymikommentointi on back ja kerron huomenna ajankohtaisia kuulumisia.

Öhm. Moikka.

En oikeestaan tiedä miks kirjotan tämmöstä, koska tää on vähän tyhmä idea, mut jaa... no aina sopii kokeilla ja nyt on sopivan tylsää. :)

Laitan tän kirjeen saapumaan mun sähköpostiin kahen vuoden päästä! Eli oon sillon täyttämässä kaheksantoista, oon toivottavasti päässy lukion ekalta ja oon pian saamassa mun ajokortin. Jee!

Mulle on tapahtunut ihan kauheesti viimesen puolen vuoden aikana. Kerroin mun (entiselle) luokanvalvojalle mun syömishäiriöstä ja masennuksesta ja sitä kautta terkkarille ja porukoille. Huoh. Äiti suhtautu siihen tosi huonosti. Mulla olis 20. päivän tienoilla seuraavan kerran tapaaminen ruokaterapeutin ja psykiatrin kanssa mutta mä en nää mitään järkee mennä sinne, joten en oo menossa. Ei mun tarvi, koska en mä ole sairas, eikä mulla oo mitään mielihalua parantua ollenkaan. Ja sitä paitsi mulla menee tosi hyvin tällä hetkellä. Siis jos syömishäiriön kannalta ajatellaan. Katri kerto mulle viime viikonloppuna, että se ja Emilia löysi mun blogin ja tietää siitä. Ne on tienny jo vähän yli kuukauden. Mua tavallaan suututtaa tosi paljon, koska ei se oo niiden asia tai siis silleen, you know?

Olin viime viikonloppuna myös Katrilla, mentiin keskustaan ryyppään Oonan, Annikan ja Emilian kans ja näin. Mut siel ei ollu juurikaa ketään. Perjantaina oli jonkun verran ihmisiä (mm Olli), mut ei ketään, joita oltais tunnettu kovinkaan hyvin/oltais enää väleissä. Lauantaina ei ollu ketää. Molempina päivinä siis päädyttiin vaa mäkkiin istuun, mut onhan kai sekin parempi kun ei mitään. Mun ois huomenna tarkotus mennä taas Katrille yöks, koska mennään taas keskustaan ja en tiedä mitä laitan päälle. Haha, on mullakin ongelmat. :D En myöskään tiedä mistä hommaan juomat, otan varmaan iskältä, jos se jotain juotavaa nyt sit viittis itelleen ostaa. Viddu. Tarvitsisin rahaa kans.

Ajattelin myös mennä Juhannukseks Katrinn mökille, mut tarviin semmoset miesten uimahousut ja mun pitäis saada äiti raahattua mut huomenna kaupunkiin. Jos se nyt kerrankin viittis. Pitäis mennä nukkuun aikasin niin se vois sit ehkä lähteekkin. Toivottavasti meillä tulee oleen kivaa siel. En ainakaa haluu olla kotona.

Sisko tulee huomenna Amerikasta. Se on ollu siel jotain vähän reilut viikko tai melkeen kaks viikkoo. Ne oli ensin New Yorkis ja sit Miamis. Vähän siistii. Oon vähän kateellinen kyllä sille, kun se pääs tommoselle reissulle. Mä haluaisin ehkä päästä vaihtoon, mut se tarkottais, et mun lukio pitkittyis taas vuodella, niin en tiiä... No jaa, kattoo sitä sitten, kun se on ajankohtaista.

Eilen julkistettiin yhteishaun tulokset. Mä en päässy ysiltä, vaan joudun käymään osan kursseista uudestaan, mikä on suoraan sanottuna ihan täysin perseestä. Toivottavasti saisin sielt jotain kavereita tai jotain? No, saan enivei Ellan ja Kirsinkin kautta uusia kavereita, kun lukio alkaa. Olli (siit on muuten tullu ihan vitun hyvännäköne) pääs sinne yrityslinjalle ja niin olisin varmaan mäkin päässy. Onneks en, koska se on tosi pieni luokka ja mä en oo vielä täysin yli siitä, mut en haluu seurustella sen kanssa. En kyl ylipäätään haluu seurustella kenenkään kanssa just nyt.

Haluun vaan keskittyy itteeni ja laihdutukseen ja siihen, että voin olla tyytyväinen itteeni ilman kenenkään muun mielipiteitä ja niin. Silleen. Kivasti. :D Sitten kun mun elämästä tulee tyyliin täydellistä niin voin ruveta seurustelemaan jonkun ihanan miehen kanssa ja näin.

Äiti huutaa nyt keittiössä ja paiskoo tavaroita. Huoh. Mua ärsyttää se, mua ärsyttää se niin helvetin paljon ja haluisin vaan kuunnella jotain musiikkia tai jotain ettei mun tarvis kuunnella sitä. Joskus säälin iskää, kun sen täytyy kestää äitiä. Mun ei sentään onneks tarvi, vaan pääsen siitä parin vuoden sisällä eroon. Ai, että mä vihaan sitä niin paljon. Mut ei sitäkään tarvi oikeestaan kauheen kauaa kestää, joten... niin no nyt pitää vaan sinnitellä.

Mä haluisin vaan jotenkin niin muuttua ja alottaa kaiken alusta. Haluisin laihtua ja olla nätimpi. No se onnistuu. Lisäks leikkasin mulle sivusiilin! Vähänko se on siisti. Se pitäis kyl jossai vaihees leikkaa jo uudestaa kun kasvaa niin nopeeta. Ja sitkun antaa muitten hiusten kasvaa niin siitä tulee vielä hienomman näkönen. Aion myös hankkii venytyksen, ruston ja sit jonkun tatuoinnin, koska ne on ihan vitun seksikkäitä, mut en vielä tiedä et minkä. Lisäks ajattelin, et värjäisin hiukset punasiks.

Mulla on tosi huono omatunto, kun en oo taas vähään aikaan oikeen jumpannu mitenkään. Tiedän, että mun pitäis, mut samalla tiedän, etten mä periaatteessa sais, koska se vaan tekis mun syömishäiriöstä pahemman. On tosi vaikeeta syödä ja olla oksentamatta, kun ajattelee, että syöminen ja ruoka on tosi väärin.

Öhm. Voisin kertoo tulevaisuudesta vielä sen verran, että mulla ei vieläkään oo harmainta aavistustakaan mitä mä haluun tehdä. Mä haluaisin kirjottaa kirjan ja mun pitäis harjotella sitä, mut oon liian masentunut/laiska kirjottaan yhtään mitään. Toivottavasti saisin joskus vielä mun elämässä kirjotettua sen kirjan. Mutta varsinaisesta ammatista mulla ei vielä ole aavistustakaan. Olis siistii kyl olla joku lakimies, kunhan vaan pääsis oikikseen opiskeleen. :) No jaa, onneks mulla on kuitenkin vielä aikaa miettiä mitä haluun iteltäni ja tulevaisuudelta.

Ainii! Isosisko on raskaana. Sen lapsen pitäis syntyä marraskuussa, enkä mä tiedä haluunko olla kummi. Mua ei olla kyllä kysyttykkään, mutta loukkaannun kyllä jos Serkkua kysytään. Sillon en vittu varmasti tuu koko ristiäisiin. Ja velikin muutti just jotain puoli vuotta sit Tampereelle.

Oho. Innostuin kyl kirjottamaan itse asiassa aika paljon. Toivottavasti kaikki on hyvin siellä tulevaisuudessa! Ja tästä ei tullu liian sekavaa. :D Voisin ehkä kirjottaa jonkun puolen vuoden päästä taas uuden kirjeen, koska täähän on ihan kivaa.

A