Kuulumisia taas!

Hui miten paljon asioita ehtii tapahtua lyhyessä ajassa, enkä ole oikein ehtinyt/jaksanut kirjoitella niitä tänne, joten nyt poimitaan niitä tärkeimpiä asioita heinäkuulta.

Palasin mun entisen poikaystävän kanssa yhteen. Kai. En tiedä? Jotain seurustelun tapaista on meneillään sen kanssa, mutten aivan itse ole kärryillä että mitä. Punkkasin sen luona parina yönä, joten siitä se ajatus sitten lähti yhteenpalaamisesta. Jotenkin tunnen oloni tosi hämmentyneeksi, enkä oikein ymmärrä mitä on meneillään. Pelottaa, että mitä jos kaikki on sitä samaa paskaa? Mitä jos mikään ei todellakaan ole muuttunut? Huomaan itseni koko ajan miettimästä, että mitä jos se saa mut tunteen itseni taas elämänsä häpeäpilkuksi ja pohdin, että mitä mä uskallan puhua... Viimeksi kun kuulemma kommunikoin liikaa, mikä ärsytti. Tuntuu etten vaan osaa. En vaan osaa. Jotenkin ahdistaa ne lukemattomat vanhat asiat, kun en tiedä mikä muuttuu ja alkaako taas uudestaan ahdistaan.

Isä palasi kotiin perjantaina. Siitä lähtien ollutkin taas helvettiä täällä. En saa nukuttua, kun ne päättää kännäillä ja sitten tapella yöllä kello kahden aikaan vaikka mulla olisi aikanen herätys klo 8.00. Sitten aamulla valitetaan pääkipua eikä ymmärretä miksi olen vihainen niille. Aamulla vaan itkin, kun olin niin raivoissani ja väsynyt, töissä olin ihan sekaisin, enkä töiden jälkeen ole saanut mitään aikaiseksi koska väsyttää ja itkettää koko ajan. Piti mennä siskolle täksi yöksi, mutta en sitten millään jaksanut. Siispä olen vaan maannut sängyssä ja pelannut Nintendo DS:llä (ah, nostalgiaa!).

Syömishäiriön ja kehon osalta vaan ahdistaa. Tiedostan saaneeni pari kiloa lisää massaa. Pyöräilen kyllä onneksi joka päivä töihin ja takaisin, joten saan siitä liikuntaa, mutta pitäis vaan rankalla kädellä vähentää syömisiä. Ja paljon! Lenkkeilykin on nyt jäänyt sikseen, koska ei vaan tunnu jaksavan mitään. Masennustako? Ehkä. En tiedä. Pari oksentelukertaa on kertynyt nyt tältä viikolta.

Muuton eteen ei ole tapahtunut mitään jännää. Oon hakenut töitä, täyttänyt lukuisia lomakkeita ja pistellyt hakemuksia ja ansioluetteloita moneen paikkaan. Ilta- ja vklopputöitä siis. Pitäisi muistaa kysellä voisiko mun työnantaja suositella mua, jos ne pyytää. Kyllä se varmaan. :)

Hmm... Mitäpä vielä? Oon ostellut vaatteita jonkin verran ja tekisi kovasti mieli esitellä niitä tännekin. Samoin kosmetiikkaa, kirjoja yms, sellaista. Mutten taida uskaltaa kuitenkaan. En kauheasti pitäisi jos vaikka ne työnantajat löytäis tän blogin tai jotain.

Koulun eteen pitäisi tehdä enemmän töitä, mikä tarkoittaa, että nyt uurastan seuraavan kuukauden äidinkieltä. Koulu alkaa vajaan kuukauden päästä, täytän 18 vajaan kuukauden päästä, ajokortti pitäisi olla taskussa reilun kuukauden päästä. Hui! Aika rientää liian kovaa.

Mä vaan toivon että jaksan ja että asiat järjestyisi jotenkin.

PS! Olisiko teillä lukijoilla mitään toivepostauksia? :) Voisin elokuussa sellaisia toteuttaa, kun on aikaa enemmän viettää koneen ja iPadin ääressä.